Osallistuva budjetointi 2020
Osallistuvan budjetoinnin tavoitteena on saada asukkaat mukaan ideoimaan, päättämään ja tekemään yhdessä Riihimäestä entistäkin parempi ja toimivampi kotipaikka.
Vantaanjoen kehittäminen lähiluontokohteeksi Jokikylään
Riihimäkeä kuvataan vedettömänä kaupunkina. Vantaanjoki virtaa kuitenkin keskeisellä sijainnilla lähellä Riihimäen keskustaa, mutta on jäänyt hyödyntämättä Jokikylän alueella, jonne kaupungin tavoitteena on kaavoittaa asuintaloja. Osallistuvan budjetoinnin hanke tähtää siihen, että alueen merkittävyyttä nostetaan lähiluontokohteena asuinalueen sijaan, jotta joki ei jää kerrostalojen takapihaksi. Asuinalue laskisi lähiluontokohteen saavutettavuutta niin fyysisesti kuin psykologisestikin. Rakennuskantaa voi sijoittaa Asemanseudun muille lähialueille tinkimättä asukaslukuvun kasvutavoitteista. Kevyesti virtaavasta vedestä esimerkkinä voi nostaa Fiskarsin kylän Raaseporissa, jossa padottu puro on laitettu virtaamaan puolivillistä puistoalueeksi vaihtelevan maiseman läpi levennyksineen ja siltoineen vanhan puuston keskellä. Luonnonvedestä on luotu täten keskeinen hyvinvointitekijä ja nähtävyys. Riihimäellä on ainutkertainen mahdollisuus kehittää Vantaanjokea lähiluontokohteena sekä mahdollisena virkiskohteena, jossa voi oleilla vuodenajasta riippuen ja kenties pulahtaa virkistävään veteen. Lähiluontokohde on yleishyödyllinen ja demokraattinen kun kuka tahansa kaupunkilainen pääsee nauttimaan luonnonvedestä keskeisellä sijainnilla vaikka ei olisi autoakaan käytössä. Hankkeen tavoiteena on palkata määräaikaiseen työsuhteeseen kaupungille ammattihenkiö, joka kehittää ja vetää Jokikylää lähiluontokohteena eteenpäin. Tavoitteena on luoda selkeästi levennetty luonnonvesialue, joka on sekä kaupunkilaisille että luonnolle sopusointuisa kohde. Ammattilainen ottaa huomioon myös ympäröivän alueen tuomat haasteet mm. melun ja liikenteen kääntäen ratkaisut eduksi hankkeen tavoitteiden kannalta. Hankkeessa huomioidaan niin virkistys- kuin luontoarvotkin säilyttämällä myös alkuperäistä vanhaa puustoa ja kasvillisuutta sekä kunnioittamalla joen luontaista lajistoa. Luonnonveden tuominen keskeiselle sijainnille on kaikkia kaupunkilaisia ja kiinteistönomistajia hyödyttävä hanke.
Tämä ehdotus ei ole mahdollinen, koska:
Kiitos ehdotuksesta! Jokikylän maankäytön kehittämisen parissa on tehty nyt muutaman vuoden ajan töitä ja suunnitteluratkaisu ja periaatteet ovat muotoutuneet kaupunginvaltuuston (KV 3.2.2020 § 9) hyväksymän asemanseudun yleissuunnitelman ja sen pohjalta laaditun viitesuunnitelman perusteella. Viitesuunnitelma toimii jatkossa lähtökohtana Jokikylän maankäytön, liikenteen, rakentamisen ja kaupunkiympäristön kehittämiselle ja se ohjaa tarkempaa suunnittelua, kuten asemakaavoitusta ja yleisten alueiden suunnittelua.
Ehdotuksessa esitetty yhden asiantuntijan palkkaaminen Jokikylän suunnittelun luotsaajaksi ja toteutussuunnittelijaksi ei ole mahdollista osallistuvaan budjetointiin varatun budjetin ja aikataulun raameissa, sillä erityisosaamista tarvitaan jatkossakin useasta eri kokonaisuudesta ja esitetty hanke kestäisi kaikkine vaiheineen pidempään kuin yhden vuoden (v. 2021).
Lisäksi toteutusäänestykseen etenevän osallistuvan budjetoinnin ehdotuksen edellytyksenä on, että se toteuttaa Riihimäki-strategiaa. Vantaanjoen kehittäminen ainoastaan lähiluontokohteena ei kuitenkaan ole Riihimäki-strategian 2030 mukaista ja se ei edistä strategian kärkihankkeen #UusiRiksu tavoitteita asemanseudulle rakentuvasta uudesta Riihimäestä. Jokikylän kokonaisvaltainen ja monipuolinen kehittäminen sekä asumiseen että lähivirkistysalueena on keskeistä, kun asemanseudulle luodaan mahdollisuudet uudelle ja mielenkiintoisille asumiselle. Tähän kaupunginvaltuusto on jo ottanut kantaa hyväksymällä asemanseudun yleissuunnitelman (KV 3.2.2020 § 9) sekä kaupunkikehityslautakunta ja kaupunginhallitus käymällä lähetekeskustelun alueen jatkosuunnittelusta (Kakela 15.9.2020 § 138 ja KH 5.10.2020 § 304).
Joka tapauksessa Jokikylän viitesuunnitelmassa osoitetaan ratkaisu Vantaanjoen siirtämiselle, uudelle jokipuistolle sekä viihtyisälle asuinrakentamiselle rautatien läheisyydessä. Vantaanjoen uoman siirrolla voidaan sekä luonnonmukaistaa jokiuomaa että hallita vesistötulvia lisäämällä joen mutkittelua ja rakentamalla tulvaniittyjä. Lisäksi ratkaisu parantaa alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia ja lisää Vantaanjoen saavutettavuutta kaikkien kaupunkilaisten osalta. Vantaanjoen uoman siirtämisen suunnitteluperiaatteisiin voi tutustua viitesuunnitelman selostuksen sivuilla 32–35. Moni tässä osallistuvan budjetoinnin ehdotuksessa esille tuotu ajatus on mukana näissä suunnitteluperiaatteissa. Kaupunkilaisilla on edelleen mahdollisuus osallistua jatkosuunnitteluun muun muassa asemakaavan muutoksen ja puistosuunnitelman laadinnan yhteydessä.
Asemanseudulla on myös muita lähivirkistäymiseen sopivia paikkoja, kuten värikäs ja iloinen Rautatienpuisto ja Lahdenradan kainalossa sijaitseva kosteikopuisto. Ne tarjovat eriluonteisia paikkoja lähiluontoon ja oleiluun kaikille riihimäkeläisille sekä tietysti myös kaupungissamme vierailijoille.
Lisätietoja:
vs. kaavoituspäällikkö Jari Jokivuo (p. 040 330 4828, etunimi.sukunimi@riihimaki.fi) tai yleiskaava-arkkitehti Niina Matkala (p. 050 433 5455, etunimi.sukunimi@riihimaki.fi)
Ilmoita asiatonta sisältöä
Onko tämä sisältö epäasiallista?
1 kommentti
Koskahan sillan alta pääsee kulkemaan jalkaisin,ettei tossut kastu.😆!!
Ladataan kommentteja ...